Tiedote Kangasalan kunnan henkilöstölle vapaaehtoisista palkattomista vapaista

Osana talouden vakauttamista henkilöstölle tarjotaan mahdollisuutta käyttää vapaaehtoisia palkattomia virkavapaita ja työlomia, mikäli se töiden järjestelyjen kannalta on mahdollista toteuttaa. Palkattomat talkoovapaat ovat yksi keino talouden tasapainottamisessa.

Työnantaja suosittelee henkilöstöä anomaan palkattomia vapaita ja niiden myöntämisen edellytyksenö on, että sijaista ei vapaan ajalle palkata. 
Tiukennettujen sijaiskäytäntöjen ohjeen johdosta teemme ajoittain normaaleissakin poissaolotilanteissa vajaalla työntekijämäärällä. Sijaisen saa pääsääntöisesti palakata vasta kun sijaisuus kestää vähintään neljä viikkoa. Sijaisuudet tulisi pyrkiä hoitamaan sisäisin työjärjestelyin, jolloin tulee myös mahdollisuudet palveluyksiköiden, palvelualuiden ja palvelukeskusten väliseen yhteistyöhön työvoiman käytössä. Tämäkin uusi ohjeistus tulee lisäämään työn kuormittavuutta.

Vapaaehtoiset palkattomat vapaat auttavat henkilöstön työssä jaksamista, mutta kolikolla on toinenkin puoli. Ensiksikin kunnan henkilöstö ei ole tasa-arvoisessa asemassa palkattomia hakiessaan, koska kaikki eivät pysty vapaita pitämään työn luonteesta  johtuen. Järjestelyt kuormittavat työssä olevaa henkilöstöä ja osa tehtävistä jää väkisinkin tekemättä. Ratkaisut vapaaehtoisista palkattomista jokainen tekee omista lähtökohdistaan.

Valtuusto päätti, että kolmen vuoden aikana henkilöstövähennystä on tapahduttava vähintään 58 vakanssin verran. Meitä henkilöstön edustajia huolestuttaa minkälaista viestiä henkilöstö antaa kunnan päättäjille sillä, että pystymme vähemmällä läsnäololla suosiutumaan olemassa olevista töistä. Siksi pyydämmekin teitä harkitsemaan kantaanne vapaaehtoisiin palkattomiin vapaisiin. Jos työnantajalla on tarve säästää henkilöstömenoissa, pitäisi myös harkita täyttyvätkö lain mukaiset lomautusedellytykset.

Työsuhteen etuuksissa on myös omat seikkansa. 
Palkaton vapaa on tavallaan työoikeudetonta aikaa jota työlainsäädäntö ei koske. Palkattoman vapaan ajalta ei kerry vuosilomaa, eikä se näin myöskään kerrytä palveluslisään oikeuttavaa aikaa.
Työntekijä on sidottu anomaansa palkattomaan vapaaseen niissäkin tilanteissa, joissa poissaoloperuste myöhemmin muuttuu. Jos siis työntekijä esimerkiksi sairastuu sovitun palkattoman vapaan aikana, poissaolon peruste on aikaprioriteettiperusteen mukaisesti palkaton vapaa, eikä aikaisemmin sovittu vapaa muutu palkalliseksi sairastumisen vuoksi.

Palkaton vapaa vaikuttaa myös vuorotteluvapaan työssäoloedellytykseen. Työssäoloedellytyksenä on, että työntekijän kokoaikainen (yli 75%) työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan ovat kestäneet yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään  30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa tai osa-aikatyötä. Vain sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon 13 kuukauden työssäololaikaa laskettaessa.

Vaikka emme olekaan lomautuksien kannalla, silti se olisi parempi vaihtoehto työntekijälle kuin sopimus palkattomasta vapaasta. Lomautuksen ajalta on mahdollisuus saada työttömyyskassasta päiväsahaa, joka kompensoi palkanmenetystä.
Lomautukseen liittyy työttömyysturva ja se on säädetty vuosilomalaissa. Lomautuksessa päätös on työnantajan ja silloin työnantaja myös vastaa palveluitten järjestämisestä. Vapaaehtoisten vapaiden ottamisella ilman sijaista työntekijä/viranhaltija ottaa osavastuun töiden järjestämisestä.

Tärkeintä tässä taloudellisessa tilanteessa on, että jokainen työntekijä tekee nyt sen työn mihin on työsopimuksella työnantajalle sitoutunut, kirjaa työaikansa työaikakirjanpitoon ja pitää lepotaukonsa kuten kuuluukin!

Terveisin Kangasalan kunnan henkilöstöedustajat